Arjen oravanpyörässä nukkumiselle jää usein liian vähän aikaa: työpäivä jatkuu myöhäiseen iltaan, mutta herätyskello soikin jo kukonlaulun aikaan. Jatkuva univaje tekee kuitenkin tutkitusti hallaa paitsi mielelle, myös keholle.
Väsyneenä aivojen kognitiiviset toiminnot heikkenevät, minkä seurauksena voi syntyä esimerkiksi tapaturmia ja onnettomuuksia. Myös luova ajattelu kärsii ja keho on jatkuvassa stressitilassa, mikä voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, selkävaivoja ja huimausta.
Vaikka nukkuminen ja siitä puhuminen vaikuttaakin urakeskeisessä kulttuurissamme laiskottelulta, on se yksi terveytemme kulmakivistä. Hyvin levänneinä selviämme päivittäisistä haasteista paremmin. Samalla suojaamme kehoamme sekä mieltämme sairastumiselta.
Uni vahvistaa
Jatkuva univaje heikentää elimistön immuunijärjestelmää, joka koostuu erilaisista solutyypeistä ja proteiineista ja jonka tehtävänä on torjua vieraita tunkeutujia, kuten esimerkiksi nuhaa ja flunssaa. Useampi huonosti nukuttu yö voi siis nujertaa vastustuskykymme, minkä seurauksena erilaiset bakteerit ja virukset pääsevät valtaamaan elimistömme tehokkaammin.
Hyvin levänneenä esimerkiksi elimistön vastareaktio kuumeeseen on parempi. Kuume nouseekin usein yön aikana, jolloin se taistelee tehokkaammin tartuntaa vastaan. Univajeessa nousseen kuumeen reaktio ei ole yhtä vahva, mikä pidentää sairauden kestoa. Myös rokotuksista on eräiden tutkimusten mukaan vähemmän hyötyä, mikäli keho kärsii univajeesta.
Tutkimusten mukaan univajeesta kärsivillä on korkeampi riski kuolla sydänsairauksiin. Univaje nimittäin nostaa elimistön tulehdusarvoja, millä voi olla osuutta sydänsairauksiin. Kun elimistö ei ole vahvimmillaan, myös vakavampi sairastuminen on mahdollista. Univelka altistaa nimittäin ylipainon kertymiselle, nostaa syketasoa sekä verenpainetta.
Määrä ei korvaa laatua
Joskus olo on yöunien jälkeen väsyneempi kuin nukkumaan mennessä. Se voi olla merkki siitä, että on nukkunut liian vähän tai laadullisesti kehnoa unta, jossa unen rakenne ei vastaa normaalia unisykliä. Esimerkiksi aikuisen normaalissa unessa on 20–30 prosenttia REM-unta eli vilkeunta, 15–20 prosenttia N3-unta eli syvää perusunta, noin yksi prosentti valvetta ja loput kevyttä perusunta. Yhden prosentin valve on niin lyhyt aika, käytännössä muutamia minuutteja, ettei sitä edes muista aamulla.
Jatkuva heräily on tavallisin syy huonoon unenlaatuun. Herääminen katkaisee käynnissä olevan unisyklin, jolloin uni jää liian kevyeksi, eikä virkistä. Heräilyn taustalla voi olla jokin sairaus, kuten esimerkiksi uniapnea, mutta myös ulkoiset syyt, kuten huono uniergonomia voivat aiheuttaa yöheräilyä.
Vanhassa, kuopalle painuneessa sängyssä nukkuvan uniergonomia on melko varmasti heikkoa, minkä seurauksena keho ei saa tarvittavaa lepoa. Uuteen päivään herää ärtyneenä ja kipuilevana. Elimistö on altis stressille ja sairastuu helpommin. Uniergonomia on tekijä, joka on verrattain helppo korjata. Esimerkiksi asiantuntijan avulla valittu, kotimainen Whist Parempi Uni -sänky voi tarjota helpotusta yöheräilyyn.
Hyvä uni kuuluu kaikille
Erilaiset elämäntilanteet, työ sekä ikä vaikuttavat unensaantiimme. Uni on kuitenkin tärkeää kaikille, vauvasta vaariin. Jos jokainen huolehtisi riittävistä yöunista, sairastelisimme huomattavasti vähemmän.
Hyvä yöuni rakentuu rutiineista, terveellisistä elämäntavoista ja nukkumiselle otollisista olosuhteista, minkä vuoksi vakavat uniongelmat eivät välttämättä korjaannu sormia napsauttamalla. Askel kerrallaan voit kuitenkin pedata itsellesi paremman unen, joka virkistää ja vahvistaa vastustuskykyäsi.
Me Finatella teemme työtä sen eteen, että kaikki saisivat nukkua paremmin – ja voida paremmin. Hyvä uni kuuluu kaikille.
