Unen tarve on yksilöllistä. Yksi pärjää alle seitsemän tunnin yöunilla, toinen puolestaan tarvitsee ainakin yhdeksän tunteakseen itsensä pirteäksi. Myös ikä vaikuttaa unen tarpeeseen – ei ainoastaan vauvaiässä, vaan myöhemminkin.
Lapsi tarvitsee paljon unta
Alle viisivuotiaat nukkuvat erityisen paljon. Unen aikana lasten elimistö tuottaa enemmän kasvuhormonia, mikä puolestaan on välttämätöntä lapsen elinten normaalin kasvun ja hermoston kypsymisen kannalta. Vastasyntynyt voi nukkua jopa 17 tuntia vuorokaudessa, mutta kolmevuotiaalle riittää 10–13 tuntia unta. Päiväunien tarve siis poistuu vähitellen viiteen ikävuoteen mennessä, sillä vuorokauden unentarve täyttyy pääsääntöisesti yöunilla.
Uni on lapsille tärkeää myös siksi, että unessa heidän aivonsa kykenevät järjestämään ja kohdentamaan päivän aikana saamaansa tietoa. Hyvin nukkunut lapsi on pirteä ja jaksaa leikkiä. Myös keskittyminen koulussa onnistuu. Lisäksi uni vaikuttaa lapsen sosiaaliseen elämään ja itsetuntoon. Hyvin nukkuvalla lapsella on pienempi riski joutua onnettomuuksiin tai tapaturmiin, sillä virkeän lapsen havainnointikyky on parempi kuin väsyneen. Riittävä uni ehkäisee myös ylipainolta, sillä väsyneen lapsen tekee mieli syödä enemmän herkkuja.
Teini-ikäinen on luontaisesti iltavirkku
Teini-iässä nuoren biologinen unirytmi häiriintyy ja iltaisin nukahtamisesta tulee vaikeampaa. Samalla uni maistuu aamulla enemmän. 15-vuotiaan olisi kuitenkin hyvä nukkua vähintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa.
Liian vähäinen uni vaikeuttaa oppimista, muistia, toiminnanohjausta ja itsesäätelyä. Erityisesti nuorten aivojen kehityksen ja toiminnan kannalta tärkeää olisi, että uneen sisältyisi kaikkia univaiheita riittävästi: varsinkin syvää unta sekä vilkeunta eli REM-unta.
Teini-iässä lisääntyy tunnetusti myös kapinointi. Teiniä voi olla vaikea saada aikaisin nukkumaan, vaikka aamulla pitää herätä aikaisin kouluun. Jatkuva univaje kuitenkin voi ajaa teinin ikävään oravanpyörään, jossa keskittymiskyky heikkenee ja koulutyö kärsii. Samalla riski sairastua esimerkiksi masennukseen kasvaa. Teini-ikäisen vanhemmilta vaaditaankin erityisen pitkää pinnaa, jotta uni ei jäisi pysyvästi liian vähäiseksi.
Aikuinen nukkuu kolmasosan vuorokaudesta
Mediassa törmää usein tarinoihin superihmisistä, jotka nukkuvat neljä tuntia vuorokaudessa, juoksevat maratoneja ja noudattavat kurinalaista ruokavaliota. Totuus on kuitenkin se, että valtaosa aikuisista tarvitsee 7–9 tunnin yöunet.
Työikäisten univaje on kuitenkin erittäin tavallista. Niin sanottujen ruuhkavuosien aikana vanhemmat huolehtivat ennen kaikkea pienten lastensa unentarpeesta ja yrittävät samalla menestyä työelämässä. Usein työpäivä jatkuukin vielä lasten mentyä nukkumaan. Myös masennus, elämänmuutokset ja huolet voivat altistaa unihäiriöille.
Jos univaje pitkittyy, on tilanne hyvä yrittää korjata mahdollisimman pian. Uni puhdistaa aivoja kuona-aineista. Syvän unen aikana aivot uudistuvat ja muistikeskuksiin syntyy uusia hermosoluja. Uni tehostaa uuden oppimista ja levänneenä ajatus juoksee paremmin.
Vanhus nukkuu vähemmän
Eläkeiässä unentarve ei juurikaan muutu. Ikääntyneen pitäisi saada noin seitsemään tuntia unta vuorokaudessa. Uni kuitenkin muuttuu kevyemmäksi, eli syvän unen määrä vähenee. Näin myös aamulla aikaisin herääminen helpottuu.
Ikääntyvällä erilaiset sairaudet voivat kuitenkin vaikuttaa nukkumiseen. Esimerkiksi kiputilat, sydänsairaus, verisuonten tai keuhkojen sairaus, muistisairaus tai Parkinsonin tauti voivat aiheuttaa unettomuutta. Toisaalta myös liiallinen unentarve voi kertoa sairaudesta. Esimerkiksi muistisairaus ja masennus voivat näkyä vanhuksen liiallisena nukkumisena.
Vaikka yöunet jäisivät lyhyiksi, eläkeiässä on onneksi mahdollista nukkua päiväunia. Päiväunien avulla ikääntynytkin jaksaa paremmin noudattaa arkirutiineja, kuten liikkua riittävästi, ulkoilla ja syödä terveellisesti.
Huolehdi riittävästä unesta kaikissa ikävaiheissa
Koska unentarve on yksilöllistä, esimerkiksi seitsemän tuntia unta ei välttämättä ole juuri sinulle tarpeeksi. Oman unentarpeensa voi kuitenkin selvittää vaikkapa kesäloman aikana. Nuku kaksi viikkoa kelloon katsomatta ja tarkkaile oloasi. Esimerkiksi jos aamulla luontainen kellosi herättää sinut kahdeksalta, levänneenä ja virkeänä, tiedät nukkuneesi tarpeeksi ja voit yrittää muokata unirytmiäsi myös arkena.
Ihminen on kokonaisuus ja uneen on vaikutusta myös liikunnalla, ulkoilulla ja ruokavaliolla. Myöskään jatkuva stressi ei tee hyvää. Yritä siis ottaa rennosti, syödä hyvin ja mennä aikaisin nukkumaan.
Autamme sinua nukkumaan paremmin. Tutustu Whist Parempi Uni -mallistoomme.
